Hyvä paha valta / 26.2.2018 / Sari Kuusela

ohjelma 18 2 iso

Alustuksen pp-esitys pdf-tiedostona

 HYVÄ PAHA VALTA

Sanalla valta on ollut huono kaiku, sillä sen koetaan kertovan käskyttämisestä ja oman tahdon toteuttamisesta välittämättä muista. Ydin on kuitenkin sama kuin johtamisessa, pyrkimys vaikuttaa. Valta itsessään ei ole hyvää tai pahaa, mutta sitä voi käyttää molempiin.

Muodollinen valta luo organisaation rakenteen, mutta ihmisten välinen sosiaalinen valta on se, joka yleensä ratkaisee. Vaikuttamisen verkostoilla on suuri rooli. Jokaisella on lisäksi tehtävänsä suoma valta, asemasta riippumatta. Omaan työrooliin liittyvä valta on kykyä toteuttaa tavoitteet ja taitoa vaikuttaa työyhteisöön osaamisensa ja sosiaalisten taitojensa kautta.

Kokemus vallankäytöstä konkretisoituu sosiaalisissa tilanteissa syntyvänä tunteena vaikuttamismahdollisuuksista ja arvostuksesta tai niiden puutteesta. Se vaikuttaa myös ammatti-identiteettiin ja merkityksellisyyden kokemukseen.

Organisaatioissa tarvitaan sekä selkeitä rakenteita että hyvää vuorovaikutusta. Se vaatii taitoa käyttää valtaa hyvin ja oikeudenmukaisesti. Ei toimita ohi toisten tai tavoitella vain omia intressejä. Vain siten voi saada aikaan jotakin, joka kestää. Mutta jos valtaa käyttää jatkuvasti yksin välittämättä muista, menettää samalla toisten arvostuksen, tuen ja mahdollisuuden tehdä yhteistyötä.

Vallan väitettään turmelevan. Se voi näkyä varjoina, haitallisina toimintatapoina, jotka ohjaavat huomion henkilökohtaisten odotusten täyttämiseen työn tavoitteiden sijasta. Se voi ilmetä organisaatiopolitikointina ja -peleinä, joissa omia intressejä ajetaan itsekkäästi muista välittämättä. Panostaminen keskinäiseen tukeen ja selkeät roolit rauhoittavat organisaatiopoliittista näyttämöä.

Valta on kuitenkin luonteeltaan paradoksaalista. Sitä on kaikilla, mutta se pitää aina ottaa uudelleen. Käyttämällä valtaa saa sitä lisää, käyttämättömyys johtaa vaikutusvallan hiipumiseen.

-Sari Kuusela 

 

20180226 154005

 

Lisää kommentti


Turvakoodi
Päivitä