Eetikon puheenvuoro nro 4: Joensuulaista kerrostaloetiikkaa

kerrostaloetiikka2

Joensuulaista kerrostaloetiikkaa
– kahden eetoksen opetus
 
Esitetty Avoimen eettisen foorumin alussa 11.1.2016  
 
Sodassa vai sovussa naapureiden kanssa? Ehkä korpimökissä kysymyksen väistely vielä onnistuu. Kaupunkilaiselle kysymys kuitenkin väijyy alati taustalla tai nenän edessä. Tonttirajat. Yhtiökokoukset. Pihatyöt.  Yhteentörmäys voi odottaa minkä tahansa nurkan takana. Kerrostalojen naapurisopua koetteleva kestoteema on rajanveto yöelämän desibeleistä. Eräässä joensuulaisessa kerrostalossa desipelisopua etsittiin kahdella erityyppisellä eetoksella, moraalisella katsomuksella.
 

Ensimmäisen tarinamme tapahtumat ottavat paikkansa C-rapussa. Tarina ei kerro metelin muodosta, mutta useamman yön jälkeen tarinamme ensimmäinen päähenkilö, Sääntöeetikko, on päättänyt toimia. C-rapun ilmoitustaululla huutaa punaisin kapitaalikirjaimin suorasanainen sääntöjen kertaus: ”HILJAISUUS KLO 22-7! JOS ET OSAA NOUDATTAA SÄÄNTÖJÄ ETKÄ KUNNIOITTAA MUITA IHMISIÄ, ON KERROSTALO SINULLE VÄÄRÄ PAIKKA ASUA!

C-rapun Sääntöeetikko vetoaa yleiseen kerrostaloasumisen normiin. Eettinen keihäänkärki suuntautuu velvollisuuden noudattamiseen, sääntöjen ja ihmisten kunnioittamiseen. Psykologisena vipuvoimana on syyllisyyden tunteen herättäminen. Tulitukea ja dominanssia haetaan lisäksi  aggressiivisella tekstiasulla. C-rapun manifesti roikkui ilmoitustaululla vihaisena ja yksinäisenä useamman kuukauden ennen sen poistumista näyttämöltä.

Samaan aikaan kun C-rapussa käydään omaa desibelikiistaa, myös talon toisessa päässä, A-rapussa tapahtuu. Yölliset lemmenpuuhat sävyttävät äänimaisemaa. Tarinamme toinen päähenkilö, Kohtaamiseetikko, päättää toimia. A-rapun alaoveen ilmestyy eräänä aamuna huolellisesti laadittu teksti: ”Heippa naapurit! Olettehan tietoisia, että tämän talon seinät ovat viiden euron setellin luokkaa, joten akustiikka on mitä mainioin! Otattehan tämän huomioon myös yöllisissä lemmenleikeissänne. Terveisin kateellinen & uneton naapuri” Kohtaamiseetikko päättää puheenvuoronsa vielä hellään mietelmään: ”Hiljainen rakkaus on kauneinta rakkautta.”

A-rapun Kohtaamiseetikko on valjastanut avukseen retoriikan salat. Ilmaisu on pehmeää ja humoristista. Pyrkimykset esitetään samalta tasolta, ei ”yläpuolelta”. Vastaanottajan omalle oivaltamiselle jätetään luovaa tilaa. Hiljainen, mutta sitäkin aseistariisuvampi yksityiskohta on Kohtaamiseetikon nimimerkki, ”kateellinen”. Kohtaamiseetikko osoittaa tavatonta rohkeutta paljastaessaan oman haavoittuvuutensa, merkityksellisen kokemusmaailman sydämen. Todellista arjen hyve-etiikkaa!

Seuraavana päivänä A-rapun viesti saa seuraa. Samassa rappukäytävässä asuva Pragmatisti tarjoaa käytännöllistä ratkaisua; ”pehmikettä sängyn ja seinän väliin”. Ja eikä aikaakaan kun lopulta myös itse lemmenleikkipariskunnalta ilmestyy anteeksipyytävä viesti. Vastineessa tartutaan Pragmatistin käytännölliseen ehdotukseen ja lupaudutaan ottamaan huomioon muiden nukkumistarpeet.

Joensuulaisen kerrostalon naapurisovittelun kahdella erilaisella eetoksella on eroa ainakin yhden rappukäytävän verran. Toisaalta sääntöetiikkaa ei tule missään nimessä väheksyä. Se on yhteisen elämän kannalta välttämätöntä. Toisaalta, ja kenties ennen kaikkea, tarinamme Kohtaamiseetikon kaltainen inhimillinen lämpö saattaa sekä osallistaa luovan ratkaisun etsimiseen, palauttaa naapurisovun ja sääntöihin sitoutumisen, että myös luoda kodikkaamman naapurimiljöön. Mihin toimintamalliin B-rapussa päädytään?

”Everyone communicates, few connects.”

-John Maxwell.

-Mikael Taylor

 kerrostaloetiikka1

 

 

 

Lisää kommentti


Turvakoodi
Päivitä