Lääketieteen ja taiteen välinen dialogi / 15.4.2019 / Kaisu Koski

Tietoja

Luotu: 16.04.2019 07:56

Viimeksi päivitetty: 16.04.2019 07:57

LÄÄKETIEDE JA TAIDE

Lääketieteen opetuksessa käytetään usein lääkäri-potilas videoesityksiä. Nämä videot kuvaavat tavallisesti kliinisiä skenaarioita, jotka toimivat stimuloijana pienryhmäkeskustelulle. Videoiden merkitys ulottuu kuitenkin opetustilannetta ja skenaarioita laajemmalle. Johtuen niiden ongelmaratkaisukeskeisyydestä, elokuvallisten keinojen köyhyydestä, ja kuilusta humanistisen ja kliinisen ulottuvuuden välillä lääketieteen opetuksessa, useimmat videot eivät kuvaa onnistuneesti lääketieteen reaalitodellisuutta tai ihmisläheistä terveydenhoitoa.

Dosentti Kaisu Kosken esitys keskittyi videoteoksiin jotka on toteutettu osana hänen Suomen Akatemian rahoittamaa Akatemiatutkijan projektiaan. Tässä projektissa käytetään taidelähtöisiä tutkimusmenetelmiä sekä materiaalin keräämisessä, analyysissa että julkaisemisessa ja kehitetään uusia videoita lääketieteen yksiköiden käyttöön.

Ensimmäinen teos on poeettinen dokumenttielokuva rokotuskielteisyydestä, ja se pohjautuu rokotuskriittisten vanhempien haastatteluihin Hollannissa ja Suomessa. Teos purkaa rokotuskielteisyyden taustalla olevia terveyskäsityksiä, kuten ymmärrystä vastustuskyvyn kehittymisestä ja sairauden merkityksestä lapsen kehityksessä, sekä luonnollisuuden määritelmää. Rokotuskielteisten vanhempien terveyskäsityksiä on työstetty taidelähtöisiksi diagrammeiksi, ja niistä keskustellaan rokotustutkijan kanssa.

Toinen dokumenttielokuva tutkii standardoinnin ja autenttisuuden välistä jännitettä simuloitujen potilaiden työssä, erityisesti “huonojen uutisten kertomisen” oppimisen yhteydessä. Simuloidut potilaat ovat koulutettuja auttamaan lääketieteen opiskelijoita harjoittelemaan kliinisiä ja ihmissuhdetaitojaan. Tässä elokuvassa simuloidut potilaat esittävät kolmea eri roolihahmoa ja tapoja reagoida, ja lääketieteen opiskelijat opettelevat kertomaan ”huonot uutiset” parhaalla mahdollisella tavalla. Ideaalitilanteessa kyseinen kohtaaminen on inhimillinen, aito ja empaattinen, mutta sen vuorovaikutus on myös tarkasti jäsennelty simulointi jossa seurataan kliinisiä protokollia ja muistilistoja. Osana tätä projektia Kaisu on kehittänyt performatiivisia keinoja tutkia miltä tuntuu kertoa huonoja uutisia.

www.kaisukoski.com