Jännittäminen työssä ja elämässä / 25.3.2019 / Minna Martin

ohjelma 19 iso 3

Alustuksen pp-runko pdf-formaatissa

JÄNNITTÄMINEN TYÖSSÄ JA ELÄMÄSSÄ

Minna Martin, psykologi, psykoterapeutti

Etsimme vihjeitä toisten tunnetiloista havainnoimalla heitä. Toivomme, että jollain toisella on samantapaisia kokemuksia kuin meillä, se huojentaa. Teemme usein kuitenkin virhepäätelmiä muiden tunnetiloista pelkän havainnoinnin pohjalta, jos emme tarkista toiselta, miten hän oikeasti kokee. Tämän vuoksi monet luulevat olevansa ainoita jännittäjiä. Jännittäminen ei aina näy emmekä aina muutenkaan pysty lukemaan toisen mieltä läpikotaisin ulkoapäin.

Noin 70 prosenttia suomalaisista on jännittänyt esiintymistä, työpaikkahaastattelua tai muuta haasteellista sosiaalista tilannetta. On luonnollista, että vireystilamme nousee arkitilanteesta poikkeavan haasteen tullen, etenkin jos haluamme saada itsestämme irti normaalia enemmän ja onnistua toisten silmissä. Moni haluaisi vapautua myös tällaisesta jännittämisestä. On kuitenkin luonnotonta, jos vireystilan nousu ei tuntuisi haastetilanteissa lainkaan. Tuntemukset ja tunteet ovat merkki siitä, että valmistaudumme merkitykselliseen tilanteeseen tarkoituksenmukaisesti.

Jännittäminen liittyy tarpeisiimme pärjätä ja tulla hyväksytyiksi. Kaipaamme arvostusta ja pelkäämme, että meitä loukataan, meidät torjutaan tai meille nauretaan. Jokaisella on jossain määrin kummankin laatuisia kokemuksia. Sillä on suuri merkitys, miten kokemukset painottuvat kasvuvuosien aikana ja kuinka niistä aiheutuneet reaktiot iskostuvat ja toistuvat. Toiset oppivat rakentavia selviytymis- ja tasapainottamistapoja,toisten kokemusmaailmassa hallitsemattomalta tuntuvat reaktiot voimistuvat. Jännityksen ja uhkatilanteentullen voimme oikeastaan saada aitoa turvaa vain toisilta ihmisiltä, mutta toisaalta he voivat myös olla uhkaitsetunnollemme ja kehityksellemme.

Jännittämisestä ei voi eikä tarvitsekaan täysin vapautua. Sen sijaan voimme oppia rauhoittumaan ja jäsentämään sekä sietämään normaalia vireystilan nousua, kun löydämme luonnollisia ja arkisia selviytymiskeinoja yhdessä toisten ihmisten kanssa. Näin moni jännittäjä voi vapautua jännittämisen jännittämisestä. Tuntemukset voivat olla epämiellyttäviä ja joskus jopa pelottavia. Kehollisen ylivireytymisen rauhoittaminen onkin keskeistä siinä, että omaa jännittämistään voi oppia sietämään ja lievittämään. On kuitenkin hyvä muistaa, että osalla sosiaalisiin tilanteisiin liittyvä jännittäminen on niin voimakasta ja lamauttavaa, että siihen tarvitaan ammattilaiselta apua. Voimakas jännittäminen ei välttämättä mene itsellään ohitse. Se voi olla varsin syvään juurtunutta ja toimintakykyä alentavaa, jolloin saatetaan tarvita pidempiaikaisia ja useammanlaisia apukeinoja.

 

Lisää kommentti


Turvakoodi
Päivitä