Unitutkimus ja nukkumisen haasteet - Markku Partinen (19.9.2011)

Tietoja

Luotu: 18.10.2011 23:05

Viimeksi päivitetty: 12.08.2013 12:06

Nukkumisen haasteista ja sen muutoksista

Sanonta sanoo, että kyllä haudassa kerkiää nukkua. Asia lienee totuudessa lähempänä sitä, että vajaaksi jäävät unet työntävät lähemmäksi hautaa. Työterveyslaitoksen Inhimillinen työ -yksikön johtaja, professori Mikko Härmän mukaan hyvä ja riittävä uni onkin tekijä, joka pidentää elinikää, eli toisin sanoen, pitää pidemmän aikaa aikaa haudan loitolla.

Unesta ja nukkumisesta puhuttaessa, harvemmin kyse lienee kuitenkaan siitä, etteikö ihminen haluaisi nukkua ja tankata hyvää unta. Unen ja nukkumisen ongelmien tavallisuudesta kertovat luvut: Tilapäisestä ja pitkäaikaisesta unettomuudesta kärsii professori Mikko Härmän mukaan noin miljoona suomalaista, 10-15 prosentilla unettomuuden tason on selkeästi ongelmallinen. Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön tietojen mukaan 4-10 %:lla aikuisista unettomuus on pitkäaikainen oire. Duodecim sivulta löytyvän maininnan mukaan asia voidaan esittää myös niin, että joka kolmas suomalainen on kärsinyt vuoden sisällä unettomuudesta ja joka kymmenes yli kuukauden mittaisista unihäiriöistä.

Unettomuus on myös lisääntynyt työikäisten keskuudessa lisääntynyt viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Härmän mukaan viimeisen 20 vuoden aikana kerran viikossa unettomuutta kokevien määrä on lisääntynyt noin puolella. Unenpituus on lyhentynyt keskimäärin noin 18 minuuttia viimeisen 20 vuoden aikana, työssäkäyvillä luultavasti enemmän. Samalla unettomuuden painoarvo kansanterveydellisenä ongelmana on kasvanut merkittävästi. Unta häiritseviä tekijöitä on alettu tutkia yhä enemmän, sillä syiden selvittäminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta hoidot kehittyvät. Euroopan tasolla uniongelmat ovat Suomessa ja Ruotsissa kaikista suurimpia.

Dosentti Erkki Kronholmin mukaan puolestaan ei ole näyttöä sen suhteen, että koko koko väestön tasolla unenmäärä jäi alityydytetetyksi. Sen sijaan väestön sisällä saattaa olla erityisryhmiä, joiden kohdalla unenmäärä ei ole riittävä. Mistä sitten kohu unen vähyydestä? Dosentti Tarja Stenbergin mukaan tieto on napattu ulkomaisista väitteistä, joita suomalaisten tekemät mittaukset eivät tue. Toisaalta taustalla saattaa olla myös kulttuurisia ja maakohtaisia eroja, joten tulosten soveltaminen Suomeen ei onnistu.

Tutkimusten mukaan nukkumisen vähenemiseen liittymä siirtymä on tapahtunut kahdeksan tunnin porukasta kohti seitsemää tuntia. Mielenkiintoista on kuitenkin se, että tutkimusten mukaan keskimäärin seitsemän tuntia nukkuvat ovat kaikista terveimpiä.

(Koonnut Mikael Taylor)

Unitutkija Partinen vieraili foorumilla syksyn ensimmäisessä tilaisuudessa

Nukkumisen haasteet ovat olleet paljon esillä, ja näihin kysymykseen myös Suomen kenties tunnetuin unitutkija Markku Partinen on pyrkinyt antamaan vastauksia. Syksyn ensimmäisen foorumin kynnyksellä esimerkiksi Ylen ohjelmistossa (Areena) oli kaksi ohjelmaa (Inhimillinen tekijä : Narkolepsia sekä Yle Helsinki: Unitutkija lupaa toivo unetottomille) missä Partinen oli mukana käsittelemässä nukkumisen kipukysymyksiä. Kaikkiaan Areenasta löytyi yhteensä noin kymmenkunta nukkumisen tematiikkaan liittyvää ohjelmaa.

Avoimen eettisen foorumin syyskauden ensimmäisenä alustajana Markku Partinen johdatteli kuulijansa unenmaailmaan. Partisen erikoisalaan ei kuulu unien sisältöjen tulkinta (dream research), vaan nukkumiseen (sleep research) liittyvien asioiden selvittäminen. Partinen on tullut viimeaikona erityisen tunnetuksi henkilönä, joka ensimmäisenä oivalsi sikainfluenssa rokotteen yhteyden poikkeuksellisen useaan lasten narkolepsia esiintymiseen rokotteen antamisen jälkeen.

Partisen johdolla foorumissa tutustuttiin kahdessa eri osiossa (13-15 sekä 15-17) ja teema kokonaisuudessa nukkumisen maailmaan. Iltapäivän ensimmäisessä sessiossa Partinen avasi unitutkimuksen kehitykseen liittyviä näkökohtia. Unitutkimuksen kehityksestä Partinen jakoi myös omakohtaisen kokemuksen. Aikanaan kun hän itse kirjoitti väitöskirjaansa 1970-luvulla, oli hänen alaansa liittyvää unitutkimuksen tieteellisiä artikkeleita saatavilla yhteensä saman verran, kun nykyisin ilmaantui pelkästään jo kuukaudessa. Partinen on ollut Suomessa ensimmäinen joka on tehnyt uniapneaan liittyvän diagnoosin. Partinen esitteli unitutkimuksen välineistön kehittymisen historiaa ja nukkumisen tutkimisen pioneereja ja heidän saavutuksiaan. Ensimmäisen osion lopussa yleisöstä esiin nostettu kysymys ja tähän osoitettu Partisen vastaus kysymykseen osoitti oivallisesti kuinka ammattilainen saattaa muutamien kysymyksien avulla pystyä tekemään jo huomattavaa diagnoosia potilaan tilasta. Partinen korostikin sitä, että joidenkin nukkumisen liittyvien sairauksien analysointi voidaan suurella todennäköisyydellä selvittää parilla-kolmella kysymyksellä ja huomiolla (liikunta, elämäntavat, vartalon koko).

Iltapäivän jälkimmäisellä osiossa Partinen perehdytti kuulijansa uniapnean hoitoon liittyviin kysymyksiin. Seikkaperäisesti hän tarjosi terveydenhuollon henkilökunnalle selvityksen siitä, kuinka uniapnea potilasta pitäisi hoitaa ja lääkitä. Tämän lisäksi foorumin väki sai myös tärkeän katsauksen ravinnon ja nukkumisen yhteydestä.

Nukkumiseen liittyviä eettisiä kysymyksiä olisi voinut kenties vielä pohtia foorumissa enemmänkin. Ensimmäisessä osiossa kysymyksiä sivuttiin jonkin verran. Huomionarvoisia kysymyksiä ovat ainakin seuraavat:

1 Ihmisten fysiologia ja toimintavireys on vaihteleva: 1/3 on aamuvirkkuja, 1/3 iltavirkkuja ja loput sijoittuvat vaihtelevasti tälle välille (Partisen mukaan). Yhteiskuntamme on kuitenkin selkeästi ajastanut itsensä aamuvirkkujen tahtiin. On siis kysyttävä, että mitä tämä tarkoittaa sille osalle väestöä, jonka elimistö toimii päinvastaisen sisäisen kellon tahtiin?

2 Viime vuosina on kantautunut villejä uutisia Yhdysvalloista, joissa tietotyöläiset nauttivat hyvin vahvoa piristeitä jaksaakseen ja pärjätäkseen paremmmin kovassa kilpailumaailmassa. Minkälaisia kaikua tämänkaltainen kehityskulku heijastelee? Onko kehostamme tulossa piristeiden muovaama kilpavarustelun taistelukenttä?

3 Elimistöön ladattujen piristeiden käyttöä kritisoidaan luonnottomana, mutta miten on taas elimistöä rasittavien ja väsyttävän nautintoaineiden käyttöä, kuten esimerkiksi alkoholi. Mitataanko elimistöön vireyteen vaikuttavia nautintoaineita eri mitoilla silloin, kun ne vaikuttavat vahvistavasti ja silloin kun vaikuttavat laskevasti?

(Koonnut Mikael Taylor)

Syksyn ensimmäiseen foorumiin osallistui noin puolisensataa terveydenhuollon ammattilaista.

--------------------

Avoimen eettisen foorumin faceebook-sivulle on kerätty unta- ja nukkumista käsitteleviä Ylen areenan ohjelmia.

Linkit ovat kaikille näkyvillä, myös ilman omia fb-tunnuksia.

Katso klikkaamalla tästä!