Taide kokonaisvaltaisena filosofiana / 18.4.2016 / Teemu Mäki

 ohjelmaBillBoard 16-5 b

 

MIKÄ ON TAITEEN TEHTÄVÄ?  Taide kokonaisvaltaisena filosofiana

- TEEMU MÄKI

Taiteessa ei tarvita portinvartijaa, joka valvoisi kuka saa taidetta tehdä ja mikä ansaitsee taiteen arvonimen. Huonosta taiteilijasta ei nimittäin ole suurta haittaa, eikä vaaraa – toisin kuin ammattitaidottomasta lääkäristä tai putkimiehestä. On turha kinata siitä, mikä on taidetta ja mikä ei. Antoisampaa on avoimin mielin kokeilla mitä kokemuksia ja oivalluksia saa, jos käyttää taiteena sitä mitä taiteena tarjotaan.

Emme pääse koskaan kunnolla yksimielisyyteen siitä, mitkä taideteokset ovat hyviä, mitkä huonoja, mitkä taidekäsitykset ja -teoriat parhaita, mutta ehdotan silti, että voisimme olla melko yksimielisiä siitä, mitkä taiteen tehtävät ovat.

Taiteen neljä tehtävää:

1. Nautinto. Jokainen joka taidetta tekee tai kuluttaa, vaatii että taiteen kanssa vietetyn ajan pitää olla jollain tavalla palkitsevaa itsessään, ei vain hyödyllistä tai opettavaista vaan nautinnollista sinänsä. Eskapistien mielestä taide on nautinnollista, koska he pääsevät sen parissa arkea ja todellisuutta karkuun. Kriittisen taiteen ystävät puolestaan nauttivat taiteesta, koska sen parissa voi parhaimmillaan kohdata todellisuuden aivan erityisen rehellisesti, kokonaisvaltaisesti ja voimakkaasti. Käytännössä nämä molemmat pyrkimykset elävät usein rinta rinnan samassa henkilössä: ihminen nauttii taiteesta, koska se on värikkäämpää ja jännittävämpää kuin arki, mutta toisaalta voi hyvin käyttää satuilevaakin taidetta oman itsensä ymmärtämiseen ja maailman pohtimiseen.

2. Keskustelun herättäminen. Usein taide keskittyy herättämään keskustelua, mutta ei yritä tarjota vastauksia. Taide voi pysäyttää meidät pohtimaan tärkeitä asioita, jotka muuten saattaisivat tulla maton alle lakaistuiksi. Joskus taide myös on keskustelua, jonkinlainen osallistujien vuoropuhelun muoto.

3. Viisauden tavoittelu. Kaksi alalajia: A) Taide käsittelee kysymyksiä, joihin löytyy lopullinen vastaus tai ratkaisu (ydinvoima, päivähoito, rasismi, ekokatastrofi). Tämä puoli kuuluu tavanomaisen ongelmanratkaisulogiikan piiriin. B) Taide käsittelee kysymyksiä, joihin ei löydy lopullista ratkaisua, lopullista vastausta. Esim: “Mitä on hyvä elämä? Miten pitäisi elää? Mitä varten pitäisi elää?” Tämä puoli kuuluu enemmän filosofian ja elämäntaidon piiriin. Näissä jälkimmäisissä kysymyksissä ei ole niinkään kyse ongelman ratkaisusta, vaan sommittelun haasteesta.

4. Tunne-elämän kehittäminen. Kolme alalajia: A) Pyrkimys tiedostaa, ymmärtää ja sitä kautta hallita ja ohjata omaa tunne-elämää. Ja ymmärtää paremmin myös muita ihmisiä. Tämä on hyötyyn tähtäävä ja järkikeskeinen tehtävä. B) Hyveiden vaaliminen, eli taide harjoitussalina, missä yritämme voimistaa hyviä taipumuksiamme, kuten esimerkiksi kykyä myötätuntoon ja oikeudenmukaisuuden kaipuuta. C) Ei-moraalinen, itsetarkoituksellinen pyrkimys tuntea enemmän ja vivahteikkaammin: tavoitteena suurempi dynamiikka ja laajempi tunteiden kirjo, ikään kuin suurempi tunteiden pelto x- ja y-koordinaatistolla.

 

Taiteen suhde kasvatukseen, terapiaan ja tietoon

Mikä on taiteen suhde kasvatukseen?

* Ikuisen oppimisen idea, taide on itsehoivaa ja oman minuuden rakentamista, ilman mitään päätepistettä tai valmiiksi tulemisen harhaa.

Mikä on taiteen suhde terapiaan?

* ”En ole ehkä sairas, mutta voisin voida vielä paremmin, joten olen kiinnostunut itseymmärryksen lisäämisestä.” (Freudilainen käänne.)

* Kliininen terapia ja ns. terapeuttiset harrastukset (esim. puutarhanhoito, purjehdus) ovat yksityisiä toimintoja. Terapiasuhde on yksityinen ja siihen kuuluu salassapitovelvollisuus. Myös terapeuttiset harrastukset ovat antoisia vain niille, jotka niitä omin käsin harrastavat. Taide sen sijaan parhaimmillaan on terapiaa (ei vain terapiaa, mutta myös terapiaa), joka on yhtä antoisaa, yhtä voimauttavaa ja emansipoivaa myös yleisölle kuin taiteilijalle itselleen. Taide on siis terapeuttinen toiminto, joka saattaa olla jaettavissa.

Mikä on taiteen suhde tietoon? Taide tuottaa ja levittää myös tietoa:

* Normaalitieto

* Tietoa tiiviissä ja iskevässä muodossa

* Tieto, joka otetaan vasta taiteen kautta vakavasti (Pinnallisesti omaksutun tiedon juurruttaminen ja imeyttäminen kokemuksellisesti todeksi.)

* Hiljainen tieto

* Maailmankatsomus moniaistisena visiona (ei sanallistettuna listana)

* Mahdottomat kysymykset (”Mitä on hyvä elämä?” Faktoista ei voi johtaa arvoja.)

* Hyvän runon lukeminen on vaikeampaa kuin sen kirjoittaminen. (Myönteinen vaiva.)

 

Joensuu–Helsinki junassa, 18.4.2016

Teemu Mäki

Olen taiteilija, kirjailija, teatteriohjaaja ja tutkija. Väittelin Kuvataiteen tohtoriksi vuonna 2005 (Kuvataideakatemia / Taideyliopisto). Olen toiminut vapaana taiteilijana vuodesta 1990, lukuun ottamatta vuosia 2008–2013, jolloin olin Kuvataiteen professori Aalto-yliopistossa.

Linkkejä:

http://www.researchcatalogue.net/view/53651/53652 http://www.researchcatalogue.net/view/49919/44946

www.teemumaki.com

 TM1

TM2

Lisää kommentti


Turvakoodi
Päivitä