Eettisesti kestävä kriistyö / 23.3.2015 / Salli Saari

 3.SaariS

Foorumilla vieraana Salli Saari, kriisipsykologi, dosentti

Katso ja kuuntele videotallenne osoitteesta: video.pohjoiskarjala.net

Millaista on eettisesti kestävä kriisityö?

Kaksi kolmasosaa järkyttävän tapahtuman kokeneista selviää tapahtuneesta omin avuin. Mitä tämä merkitsee kriisityön kannalta?

Tämä tutkimustulos tuodaan usein esille suuronnettomuuksien yhteydessä. Se tarkoittaa ajatusta, että kriisiapua ei tulisi kohdistaa kaikkiin, joita tapatuma koskettaa, vaan tulisi odottaa häiriöiden ilmaantumista, seuloa sitten nämä henkilöt esiin ja kohdistaa apu heihin. Psyykkinen ensiapu katsotaan kuitenkin olevan hyvä kohdistaa kaikille tapahtuman uhreille. Näin toimittaessa luovutaan ennalta ehkäisevästä ja varhaisesta puuttumisesta.

Suomessa ei kriistyön osalta toimita näin, vaan esim. STM:n kunnille ja kuntayhtymille lähetetyssä kriisityön oppaassa esitetään, että alkuvaiheen kriisiapu tulee kohdistaa kaikkiin, myös heihin, jotka mahdollisesti selviäisivät kokemuksesta omin avuin. Tavoitteena on psyykkisen kestävyyden kehittäminen väestössä tarjoamalla riittävä apu kaikille, jotka altistuvat vaikealle kokemukselle ja siten varmistetaan, että mahdollisimman suuri osa selviäisi mahdollisimman vähin psyykkisin vaurioin järkyttävästä kokemuksesta.

Miten tulisi suhtautua kriisityön menetelmien ja lähestymistapojen kehittämiseen saatujen tutkimustulosten pohjalta? Jos tutkimustulokset osoittavat, että jokin menetelmä ei toimi toivotulla tavalla, ei vaihtoehto voi olla se, että tuosta työstä luovutaan kokonaan. Sen sijaan lähestymistapaa tulee kehittää paremmin toimivaksi. Monissa maissa on kriisityön osalta luovuttu kokonaan varhaisesta puutumisesta debriefingiä koskevien kriittisten tutkimusten perusteella. Suomessa sen sijaan kriisityötä on pyritty kehittämään näiden tutkimusten innoittamana paremmin vastaamaan järkyttävien kokemusten uhrien tarpeita ja siten tehokkaammaksi häiriökehityksen estämisessä. Eettistä ei ole luovuttaminen vaan uusien haasteiden vastaanottaminen ja niihin ryhtyminen.

Kaikissa länsimaissa tietosuojasäädökset ovat hyvin tiukat. Niin myös Suomessa. Nämä säädökset ja niiden tiukka tulkinta vaikeuttaaa monesti järkyttävien tapahtumien uhrien kriisiavun saamista. Näissä tilanteissa ihmisten tarpeet ovat ristiriidassa tiukan vaitiolosäädösten noudatttamisen kanssa. Tähän ongelmaan on kiinnnitetty huomiota monissa asiantuntijamuistioissa ja se on hyvin viranomaisten tiedossa. Kuitenkin samaan ongelmaan törmätään jatkuvasti. Järkyttävien tapahtumien uhrit eivät ymmärrä tällaista viranomaisten vaitiolovelvollisuutta. Heidän taholtaan ei ole painetta tähän tiukkaan tulkintaan, vaan pikemminkin toivotaan terveen järjen käyttöä toimintatapojen tulkinnassa.

Avoin ilmapiiri edistää kaikilla tavoin traumaattisen kokemuksen käsittelyä, suljettu ja salaisuuksia ruokkiva ilmapiiri vaikeuttaa sitä.

Salli Saari, dosentti, kriispsykologi

Esitelmän pp-runko-pdf-tiedostona

2.SaariS

SaariS

Lisää kommentti


Turvakoodi
Päivitä