Nöyryytys – Arvokkuuden menettämisestä ja sen löytämisestä / 9.11.2020 / Juhani Mattila

Tietoja

Luotu: 17.11.2020 06:46

Viimeksi päivitetty: 17.11.2020 06:50

Nöyryytykset ovat traumoja, jotka rikkovat ihmisen tunnetta omasta arvostaan ja merkityksestään. Toistuessaan ne jättävät jälkeensä arpeutuneen haavan, joka ilmenee alemmuudentunteina, sosiaalisena ahdistuksena ja esiintymispelkona. Ihminen haluaisi olla hyväksytty ja rakastettu, mutta pelkää joutuvansa taas nöyryyttävällä tavalla torjutuksi, nolatuksi tai syytetyksi.

Häpeä kuten ujouskin estävät ihmistä paljastamasta sisintään, jotta hän ei asettuisi alttiiksi vaaralle, että joku sanoisi pahasti ja iskisi johonkin herkkään kohtaan. Pahimmin voivat nöyryyttää ne ihmiset, jotka ovat kaikkein tärkeimmät kuten puoliso tai työelämässä esimies. Heidän suhtautumisensa on merkityksellisintä.

Osa nöyryytyksistä on suoraa ja avointa, jopa julkista, mutta suuri osa on epäsuoraa ja välittyy vain rivien välistä. Aina on kyse vallankäytöstä, joka asettaa uhrinsa alakynteen. Osa pahimmista nöyryytyksistä on kriminalisoituja kuten esimerkiksi kunnianloukkaukset, henkinen väkivalta, seksuaalinen häirintä ja tietysti raiskaukset.

Traumoista toipumista edesauttaa, jos uhriksi joutunut tuo asian esille. Se ei ole aina helppoa, koska nöyryytyksen kokenut voi hävetä kokemustaan, eikä hän kehtaa puhua siitä peläten, ettei hän saisi myötätuntoa vaan häntä itseään alettaisiin syyttää tapahtuneesta.

Nöyryyttävyys on myös yhteiskunnan ja kulttuurin rakenteissa, minkä tosiasian nykyhallitus toteaa hallitusohjelmassaan, kun se puhuu intersektionaalisesta feminismistä.

-Juhani Mattila